elokuuta 17, 2011

Håkan Nesser: Pääsky, kissa, ruusu, kuolema

Olen aikaisemmin lukenut Nesseriltä Kim Novak ei uinut Genesaretinjärvessä. Lukukokemus ja mieluisa suomentaja (Saara Villa) saivat ostamaan tämän Van Veeteren -sarjan yhdeksännen kirjan. Alku on rakennettu taidokkaasti. Tapahtumista kerrotaan murhaajan, uhrien ja poliisien näkökulmasta. Lupaavan, mutta makuuni ehkä hiukan liian jännittävän alun jälkeen kerronta muuttuu rikosromaaneille tyypilliseksi.

Kylmäverisen sarjamurhaajan jäljille päästään mm. kirjallisuuteen liityvien vihjeiden avulla. Loppua kohti kirjan kiinnostavuus väheni ja aloin odottaa loppuratkaisua, joka oli sekin hatarasti rakennettu. Harmi, sillä Nesserin kerronta etenee vaivattomasti. Viisisataa sivua vilahtaa muutamassa päivässä. Kirjasta löytyy ruotsalaiselle rikoskirjallisuudelle ominaisia yhteiskunnallisia teemoja. Tämän kirjan teemat ovat yksinäisyys, julkinen terveydenhuolto ja koulujen oppilashuolto. Rikoksen selvittelyn lisäksi kuvataan poliisien keskinäisiä suhteita ja heidän yksityiselämäänsä.

Pääskyn, kissan ja kuoleman löysin, mutta ruusu, mihin se liittyi?

Tänä vuonna on ilmestynyt suomennettuna Nesserin Barbarotti -sarjan ensimmäinen osa, Sukujuhlat. Nesser on sen verran kiinnostava kirjoittaja, että romaani odottaa lukuvuoroaan kirjapinossani.

2 kommenttia:

Lukutoukka kirjoitti...

Nesser on suosikkidekkaristini. Uusi kirja on kuulemma todella hyvä, olen kirjaston varausjonossa.

Tämä Van Veeteren -sarja kannattaa kyllä ehdottomasti lukea järjestyksessä, ensimmäinen taitaa olla Toden ja ilveen verkko.

Sanasulka kirjoitti...

Lukutoukka, kiitos vinkistä Van Veeteren -sarjan suhteen. Omassa hyllyssä on noita uusimpia, pitänee täydentää vanhemmilla ja "noudattaa järjestystä".

Kiva odottaa Sukujuhlia, sitä ennen on pari muuta luettavana. Toivottavasti kirjaston jono lyhenee sukkelasti ja pääset sinäkin nauttimaan uudesta sarjasta. Barbarottia on vielä monta osaa odotettavana :)