Elinin tarina hahmottuu miesten kertoman kautta. Kumpi miehistä oli hänen elämänsä rakkaus? Lukija saa riittävästi vihjeitä omaan pohdintaan, mutta kaikki ei selviä, jotain jää vaivaamaan. Bargumin romaani on taitava kuvaus ihmissuhteista: rakkaudesta, itsekkyydestä ja syyllisyydestä.
Kirja on kansikuvaa myöten huoliteltu ja tyylikäs kokonaisuus. Mielestäni jopa liian hiottu. Tarina ei koskettanut tunteita, vaan tarjosi järkipohdintaa sovinnon mahdollisuudesta, ihmisluonnosta, välinpitämättömyydestä ja vaikeudesta rakastaa. Syyskesä oli minulle paljon mieluisampi lukukokemus.
Kirjassa esiintyvä Rufus-koira toi mieleen kirjailijasuosikkini Saramagon romaanien koirat. Samanaikaisluin Syyspurjehduksen ystäväni kanssa ja hänellä oli mainio tulkinta koirasta. Rufuksen ajelehtiminen vertautuu hyvin, niin, arvatkaa keneen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti