Päähenkilö Peter kertoo meille lukijoille näin: "On hyvin tärkeää, että sinä näet asiat selkeästi. Sillä muuten et ehkä tajua, ettei tämä kaikki mitä minä puhun sellaisten paikkojen löytämisestä, joista avautuu pääsy ulos vapauteen tästä meidän suljetummasta todellisuudestamme, ole ainoastaan puolijumalille tai muuten erityisille ihmisille varattu etuoikeus. Se kuuluu myös tällaisille sympaattisille ja pidetyille mutta aika tavanomaisille tyypeille kuin sinä ja minä." (s. 125) Peter johdattelee lukijaa päättäväisesti ovelle, joka raottuu vapauteen. Päähenkilön kautta kuvaillaan upeasti hetkeä jolloin ihminen tavoittaa välähdyksenomaisesti elämänsä merkityksellisyyden (s. 336-337).
Peter on nimennyt nokkelan sisarensa Tilten kanssa jotkut ihmiset "norsunhoitajiksi" eli henkilöiksi, joiden elämää ohjailee suuri sisäinen eläin (uskonto, aate), ei ihminen itse. Kirjan kekseliäät lapset ja karnevaalimainen takaa-ajo luovat peppipitkätossumaisen tunnelman. Vetävä tarina, taustalla mielenkiintoista pohdittavaa - tämän vuoden parhaita lukukokemuksia.
Høegilta on suomennettu aikaisemmin: Kuvitelma 20. vuosisadasta, Kertomuksia yöstä, Nainen ja apina, Lumen taju, Rajatapaukset ja Hiljainen tyttö. Täällä lisää kirjailijasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti