Varoitus on norjalaisen Fossumin kymmenes Konrad Sejer -dekkari. Aiemmin lukemani perusteella osasin odottaa laadukasta jännitystä. Fossumin kerronta on jäntevää ja vaivattomasti etenevää. Tuttuun tapaan hän kuljettaa juonta vuorotellen syyllisen ja uhrin näkökulmasta. Fossum kuvaa kiinnostavasti henkilöiden ajatusmaailmaa ja mielenliikkeitä vangiten myös lukijan mielenkiinnon. Näennäisen selkeästä asetelmasta huolimatta lukija saa silti varatutua yllätyksiin.
Tämä kirja sai pohtimaan mitä meille tapahtuu, jos turvallisuudentunnettamme horjutetaan.
"Perusmuuriin oli tullut railoja, pieniä säröjä jotka kasvaisivat suuremmiksi ja saivat aikaan sen, että hänen elämänsä oli murentua täysin. Hänen temperamenttinsa oli tullut kiivaammaksi. Se alkoi näkyä kävelytyylistä ja motoriikasta kiihkeänä ja kulmikkaana liikehtimisenä ja hän paiskoi ovia rajummin ennen. Silloin tällöin kun hän oli täysin rehellinen itselleen, kuten iltaisin parin oluen jälkeen, hän tunsi ettei..." (s. 189)
2 kommenttia:
Fossum on minun dekkaristisuosikkini. Varoitus jäi minulla kuitenkin kesken. En tiedä, mistä johtuu. (Täytyy yrittää uudestaan, kun elämä tästä rauhoittuu kesäksi.) Mies luki loppuun ja sanoi, että lopun koirakohtaus oli hänelle liikaa.
J.K. Nappasin Yömyrskyn huomiselle kirjastoreisulistalle. Kiitos! Olen tuon missannut täysin. Luimme Hämärän hetken toisillemme ääneen viime kesänä, pidimme - tosin loppu ontui pahasti.
Ei minustakaan ollut parasta Fossumia. Tuttu terävvyys puuttui ja koirakohtaus meni överiksi. Silti pidin. Turvallisuudentunteen horjuminen oli läpi kirjan kantava teema ja siitä pidin.
Minulla myös Yömyrsky odottamassa. Hämärän hetki oli hiukan epätasainen. Jokin juonessa takkusi, mutta kirja jäi mieleen niin, että mukava lukea tuo Yömyrsky.
Lähetä kommentti