Lukiessaan tällaisia kirjoja voi peilata omia ajatuksia toisten kokemuksiin. Paras opettaja lienee kuitenkin lapsi itse. Äidiltä vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja herkkyyttä oppia tunnistamaan oman vauvan viestit. Jokaisen lapsen kohdalla saa ihmetellä kasvun voimaa. Se, nukkuuko vauva omassa sängyssä vai perhepedissä, käyttääkö kestovaippoja, syökö teollista purkkiruokaa vai kotisoseita, ei tunnu olennaiselta, koska tilanteet voivat olla hyvin moninaisia. Itselle on ollut avartava kokemus neljän mutkattoman raskauden, synnytyksen ja imetyksen jälkeen saattaa Poikanen maailmaan huolekkaan raskauden jälkeen keisarinleikkauksella, ruokkia vastikemaidolla ja perehtyä allergia-asioihin.
Kahrin ote on myönteinen. Hän pyrkii ymmärtämään erilaisia näkökulmia arkirealistisesti. Täydelliseen äitiyteen pyrkivä on jo valmiiksi epäonnistuja, koska äitiys tuo aina mukanaan valon lisäksi varjot. Kunpa vain muistaisimme, että vajainakin olemme riittäviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti