helmikuuta 07, 2012

Haruki Murakami: Norwegian wood

Norwegian wood on neljäs Murakamilta lukemani teos. Suuri lammasseikkailu ja Sputnik-rakastettuni jäivät mietityttämään jopa ärsyttävyyteen asti. Molempien romaanien juonet kiepsahtelivat ja sisälsivät kummallisia tapahtumia.

Norwegian woodilta odotin samaa, mutta yllätys oli suuri, kun tarina eteni säyseästi ja juoni oli selkeä. Kirja kertoo Toru Watanabesta, yliopisto-opiskelijasta, hänen suhteestaan kahteen tyttöön: Naokoon ja Midoriin. Naoko on Torun edesmenneen parhaan ystävän tyttöystävä. Kyseessä on omanlaisensa kolmiodraama.

Pidinkö lukemastani? Kyllä, pidin erityisesti henkilö- ja ympäristökuvauksesta. Murakamin kerrontaa lukee mielellään, se on niin huoliteltua, kirkasta ja visuaalista. Mutta muuten kirjassa oli alleviivaava sävy, lukijalle ei jäänyt juuri löydettävää. Välillä päähenkilön nuhjustaminen ihmissuhteissa hermostutti. Parhaiten tästä haikeasta ja melankolisesta tarinasta jäi mieleen Reikon (Torun ja Naokon ystävä) elämäntarina sekä Torun ja Midorin isän kohtaaminen.

Jotain kiehtovaa Murakamin kirjoissa on. Itseni tuntien tiedän, että kevään aikana tulee luettua Kafka rannalla, joka on viides häneltä suomennettu teos.

Ei kommentteja: