Omituiset tarinat jatkuvat. Nappasin lammasseikkailun omasta hyllystä. Ensimmäisellä lukukerralla kirja jäi kesken jo alkusivuilla. Nyt luin parissa päivässä (ja yössä) loppuun. Murakamin kirjasta ei puutu mielikuvitusta. Tarinan minä selvittää tähtiselkäisen lampaan salaisuutta. Juonen käänteet ja salaisuuden paljastuminen olivat lukumakuuni hiukan liian mystisiä. Hullunkurisuuksien sijaan sujuva kerronta ja kauniit kuvaukset Hokkaidon lumisilta vuorilta viehättivät. Pidin myös kirjailijan tavasta kuvata tunnelmia ja havaintoja.
"Vaikka en ollut nukkunut vuorokauteen, oloni oli yllättävän virkeä. Ruumiini oli ytimiä myöten tokkurassa, mutta mieleni ui ketterästi tajunnan mutkikkailla vesiväylillä kuin levoton vedenelävä." (s. 24)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti