Erlend Loe: L

Askildsen, Petterson ja nyt Loe. Tutustuminen norjalaiseen kirjallisuuteen jatkuu. Omasta hyllystä löytyi Erlend Loen L. Kirjan päähenkilö Erlend haluaa viedä Norjan maailmankartalle. Hän saa idean imigraatioteoriaan luistellessaan Lianvannetilla. Teorian mukaan Tyynimeri on ollut joskus jäässä. Suotuisten tuulten avustuksella Etelä-Amerikan intiaanit ovat luistelleet jäätä pitkin ja asuttaneet Etelämeren saaret.

Erlend kerää tutkimusmatkaa varten seitsenhenkisen ryhmän. Hanke on hyvässä myötätuulessa ja Manuaen saari ottaa tulijat vastaan. Ryhmä joutuu koetukselle luonnonolosuhteiden kanssa, etenkin kun kahvi ja tupakka uhkaavat loppua. Tutkimustyön lisäksi miehet kuluttavat aikaa mm. vertailemalla erilaisia hallintomuotoja roolipelin avulla ja "katselemalla elokuvia". Teoriaa tukevaa aineistoa, kuten luistimia, on vaikea löytää, mutta se ei lannista Erlendia, joka tuntuu keksivän selityksiä ja löytävän uusia teorioita poikamaisen valloittavaan tapaan.

Tarina on kiehtova, täynnä lukijaa huvittavaa ironiaa. Seikkailukertomusten ja retkeilyn ystävänä nautin valmisteluista, varustelistoista ja suunnitelmista. Saarikuvaus itsessään oli paikoitellen pitkästyttävä. Viittaukset Heyerdahliin saivat hakemaan varastolaatikkoon pakatun, Kon-Tiki: Lautalla yli Tyynenmeren. Ilmeisesti Erlend Loe sekoitti faktaa ja fiktiota, sillä kirjaan liitettyjen valokuvien perusteella Erlend ystävineen todella teki saarimatkan ;)

Sain kirjastosta Per Pettersonin uusimman romaanin, mutta sitä ennen jotain muuta - norjalaista!