Eilen illalla suunnittelimme tälle päivälle flunssatoipilaalle sopivan linturetken: autolla kaupungin hautausmaalle, sieltä joelle ja lounaalle meren rantaan.
Olimme ottaneet muutaman askeleen hautausmaan portin sisäpuolella, kun meitä kohti rynnisti kukkahelmainen pyöräilijä. Nainen syytteli meitä piittaamattomiksi lintubongareiksi ja lintujen häiritsijöiksi. "Minä, sairas vanha nainen, ruokin siivekkäitä ystäviäni läpi talven, ettekä te kaupungin kiikarikaulat tee mitään lintujen hyväksi!" Kerroimme, että olemme ensimmäistä kertaa tällä hautausmaalla kiikaroimassa, eikä tarkoituksenamme ole häiritä lintuja. Lintunainen pahoitteli kiivaita sanojaan, ravisteli muovikassillisen siemeniä ruokintapaikalle ja alkoi kertoa tarinoita niin hautausmaan kuin kotipihansa linnuista.
Lintuja riitti varmasti meille kaikille. Toistasataa tilheä ruokaili koristeomenapuissa. Valppaasta parvesta lähti melkoisesti ääntä: sirinää ja lentoonkohahduksia.
Joella näimme saman verran sinisorsia. Pullasorsana tunnettu kaupunkilaji voi tuntua tylsältä havainnolta, mutta auringonpaisteessa hohtavat sinisen, vihreän ja violetin värit olivat kauniita katsella.
Toipilaan linturetken makoisa päätös oli termarilounas meren rannalla.
2 kommenttia:
Oi, mikä päivä teillä. Ja upeat kuvat. Tykkään tuosta sorsan sinisestä.
Lintujen värit ovat upeita! Suosikkini on tuo sorsakuva.
Lähetä kommentti