Hevosvarkaat on kertomus isästä ja pojasta. Miesnäkökulma siis tässäkin. Vahvatunnelmaisessa tarinassa erakoitunut vanhus, Trond, muistelee joen varrella vietettyä lapsuuskesää ja sen dramaattisia tapahtumia. Pettersonin pitkät lauseet soljuvat imaisten lukijan vuosikymmenten takaisten tapahtumien jännitteiseen ilmapiiriin. Levollisuudessaan nautittavaa oli myös nykyhetkeen sijoittuva Trondin arkielämän kuvaus.
Pettersonin uusin, Kirottu ajan katoava virta, pääsi lukulistalle. Mitä muuta Norjasta tulee? Karin Fossum ainakin...
2 kommenttia:
Dekkaristeja paljonkin, mutta tässä muita norjalaisia kirjailijoita, joista olen pitänyt:
Herbjørg Wassmo
Lars Saabye Christensen
Johan Harstad
Anne B. Ragde
Tässä vielä pari nimeä, joihin en ole vielä ehtinyt tutustua, mutta tarkoitus olisi jossain välissä:
Jan Kjaerstad
Torgrim Eggen
Minäkin pidin kovasti Hevosvarkaista. Pettersonin uudempi suomennos on vielä lukematta.
Kiitos Lukutoukka! Listasi on kiinnostava ja lisää vain Norja-fiiliksiäni.
Wassmo on nimenä tuttu, Christensenin Mallin olen lukenut ja pitänyt kovasti, Harstad on uusi nimi ja Ragden triogian olen lukenut (paitsi viimeinen osa oli kehno, taisi jäädä kesken). Kjaerstad on uusi nimi ja Eggen nimenä tuttu.
Mahtavaa, tästä alkaa norjalaiseen kirjallisuuteen tutustuminen.
Omasta hyllystä löysin illalla Erlend Loen L. Supernaiivin olen lukenut aikaisemmin.
Lähetä kommentti